Minun ystäväni
Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan, vien sinut katsomaan.
Miten aurinko laskee puiden taakse, ja saa
taivaan punertamaan.
Minä olen vielä pikkuinen, ja siksi tahtoisin. Oppia tän´
maailman, paljon paremmin.
Ja kun mä sitten joskus, olen aikuinen. Niin toivon, että
oppimasta koskaan lakkaa en.
Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan, vien sinut katsomaan.
Miten aurinko laskee puiden taakse, ja saa taivaan punertamaan.
(lastenlaulu)
Novitan 7 -veljestä langanloppujen tuhoamista näissäkin sukissa yritin harrastaa. Eräs ystävä ihaili vastaavia, jotka tein toiselle ystävälle alkukesällä. Hän tulee saamaan joulupaketista ihailemiaan vastaavat, hieman eri kuvioilla, mutta pääosin samalla värityksellä.
2 kommenttia:
Aivan ihanat sukat!
Hyvää 2. adventtisunnuntaita!
Kiitos Piipe A!
Lähetä kommentti