perjantai 30. kesäkuuta 2017

Torkkupeitto (iisakin kirkko) isoäidin neliöistä


Joskus, ehkä neljä vuotta sitten, halusin tehdä torkkupeiton isoäidin neliöistä. Intoa puhkuen mietin lankavalintaa ja laiskuuksissani päädyin ostamaan Novitan Villava -lankaa, joka on väriä vaihtava, 100 % villalanka. No, pääsihän langan kanssa helpolla, kun ei tullut niin mahdottomasti pääteltävää, mutta rehellisyyden nimissä: ehdin itse kyllästyä siihen moneen kertaan ennen kuin peitto viimein valmistui ennen juhannusta. Neliön uloin kerros on 7-veikan Eeroa ja yhdistin palat Nallella. Muutama pala jäi puuttumaan Villavan loputtua, joten tein niihin keskiosan Nallen lopuista, mitä omista kätköistä löytyi. Ne palat mielestäni pelastavat koko peiton ja antavat sille vähän luonnetta. 


Peitton tekele ehti olla välillä muutaman vuoden unohdukissa, kunnes viime joulun aikaan päätin, että sen täytyy valmistua ennen seuraavaa joulua. Käden temppuillessa talvella luulin jo tavoitteen olevan liian kova. Käsi on kuitenkin alkanut taas kestää, joten aloin tehdä sitä periaatteella: vähintäin kolme palaa valmiiksi per päivä. Yhteensä paloja on 180 kpl. 12 rinnakkain, 15 alekkain. 


Löysin Pinterestin kautta kivan tavan yhdistää palat hieman näyttävämmin ja tavalla, joka lisää peiton kokoa samalla. Palojen kulmiin tuli tässä yhdistystavassa samalla jonkilaiset kukkakuviot. Peiton ulkoreunat kiersin pariin kertaan peruspylväillä. Peiton koko on valmiina n. 125 x 165 cm. 

Pesin valmiin peiton pikapesussa ennen pingotusta, kun sen osat ja langat ehtivät pyöriä mukana monessa muutossakin. Pingotin peiton kaksinkerroin alustalle ja annoin kuivua rauhassa pari päivää. 



2 kommenttia:

Hitunen kirjoitti...

Ekan kerran löysin nyt blogiisi, ja mikä ihana peitto heti ilostutti! Itsellänikin on iisakinkirkkomaisesti kesken merseroidusta puuvillasta vastaava peitto tai ehkä tyynynpäällinen... Virkkausintoa edelleen!

Katja kirjoitti...

Kiitos, virkkausintoa myös sinulle itsellesi!