maanantai 16. maaliskuuta 2015

Tautista


Viime päivät ovat täällä menneet pitkälti pienen potilaan ehdoilla. Sasu alkoi lämpöillä viime keskiviikkona. Perjantaina olikin sitten kovempi kuumepiikki ja lauantaina alkoi näyttää vointi paremmalta. Sunnuntaina vaikutti jo tauti väistyneen niin, että lähdin päivällä käymään tenavien kanssa Aulangolla. Halusin tehdä porrastreeniä karhunpesäkiven portaissa. 

Portaat olivat käyttökelpoiset viimeiselle välitasanteelle asti, eli sen verran löytyi sulaa kohtaa askelmilta, että niille uskalsi kunnolla astua, joten laskeuduin aluksi reippaasti alas. Ylös lähdin intoa pukuen, juosten tietenkin. Ennen kuin pääsin ylös asti, alkoi tuntua, että kuolema tulee, tai ainakin pyörrytys. Pakko oli vähän hidastaa ja puhaltaa ylhäällä oikein kunnolla. Kun henki alkoi taas kulkea, lähdin takaisin alas. Menin portaat lopulta ylös alas yhteensä neljä kertaa, vaikkakin jatkossa hieman rauhallisemmin kuin ensimmäisellä kierroksella. Muksut leikkivät portaiden vieressä, metsän puolella ja söivät eväitään. 

Illalla lähti pojalla taas kuume uuteen nousuun, joten tänään käytiinkin sitten lääkärissä. Sitkeä virusperäinen tauti lienee kyseessä, eli lisää lepoa määrättiin kuumelääkkeen kera. Tähän asti on ruoka maistunut, mutta nyt ei maistu enää oikein mikään. Itsekin yritän tässä olla kuulostelematta tuntemuksiani, ja uskotella itselleni, että kuvittelen vain olon huononevat hetki hetkeltä. Vaikka tuleehan se tauti päälle, jos on tullakseen. Rauhallisesti ainakin aion tänään ottaa. 



Ei kommentteja: