perjantai 28. helmikuuta 2014

Robottipyjama


Hankin jouluksi kankaat entiseltä työnantajaltani, eli Eurokankaalta, mutta ompelu jäi silloin tekemättä. Nyt purin turhautumistani Buranahuuruissani tuohon kankaaseen ja ompelin pojalle pyjaman, vihdoin ja viimein. Malli oli kovin liikkuvainen, milloin maha pystyssä ja tässäkin housut näyttää olevan vinossa, mutta kai tuosta jonkinlaista kuvaa asiasta saa. 

torstai 27. helmikuuta 2014

"Hiihtoloman" kunniaksi

... ja koska Hämeenlinnan elokuvateatterit tarjosivat (samasta syystä) lastenelokuvat maanantaista torstaihin ennen klo 17 alennushintaan, päätimme viedä lapset leffaan. Ja onhan se ihan mukiin menevää puuhaa sairastaessa. Sen jaksoin minäkin juuri ja juuri. 

Neiti A halusi katsoa Helinä Keijun ja Merirosvokeijun, Herra S puolestaan on jo aiemmin ilmaissut halukkuutensa nähdä Lego-elokuvan, joten kumpikin sai sitä mitä oli  tilauksessa.

Koska Lego-leffa esitettiin tänään 3 D-versiona, valikoitui se meistä vanhemmista minulle ja J vei A:n katsomaan Helinää 2 D-esitykseen. (Puoliso oli kerran käynyt katsomassa jonkin 3 D-esityksen ja tuli sieltä todella huonovointisena pois.)

Omalta osaltani voin kertoa, että Lego -elokuva oli viihdyttävä ja sen loppuhuipennus oli hyvin helposti nivottavissa todelliseen elämään. Jopa meillä täällä kotona. 

Kotona elokuvan jälkeen huomasimme, että vaikka tarkoitus oli mennä samaan teatteriin eri aikaan, olimme lopulta eksyneet eri teattereihinkin. 

 

The Lego Movie 3D-animaatioseikkailu kertoo Emmetistä, joka on maailman tavallisin, sääntöjä noudattava ja täydellisen keskinkertainen LEGO-ukko, jota erehdytään luulemaan maailmanpelastajaksi. Emmet joutuu tahtomattaan osaksi eeppistä seikkailua, jonka päämääränä on pysäyttää vaarallinen tyranni, mutta Emmet on tällaiseen tehtävään toivottoman ja hilpeyttä herättävän valmistautumaton.

Elokuvan ovat ohjanneet Phil Lord & Christopher Miller omasta käsikirjoituksestaan, joka perustuu Dan Hagemanin & Kevin Hagemanin sekä Phil Lordin & Christopher Millerin tarinaan LEGO-rakennuslelujen pohjalta. Elokuva yhdistää LEGO-maailman rakastetuimpia hahmoja sekä esittelee lukuisia uusia. ( Lähde)

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Koiruuksia


Amen  8 -vuotissynttärit lähestyy ja aloitimme täällä sairastuvalla niiden valmistelun. ( Kyllä, nyt liityin jälleen kerran sairaslistalle minäkin. Vastahan tämä on kolmas kerta tänä vuonna. Huoh.) 


Amélie halusi ohjelmaan ongintaa, joten päätimme  askarrella saalispusseihin teeman mukaiset kuviot. Haimme suuntaa antavia ideoita Pinterestin ihmeellisestä maailmasta. 


Kaikki kartongin ja paperin palaset löytyivät silppulaatikosta. Pussit Tiimarin poistomyynnistä halavalla. 



tiistai 25. helmikuuta 2014

Kiukuttelua



Eilen huomasin Facebookissa linkin kaverin seinällä. Linkin takaa paljastui tämä uutinen lasten syliin ottamisesta kiukun hetkellä. Hyvän asian puolesta tuo kirjoitus. 

Artikkeli herätti ajatuksia. Tuntuu aika kamalalta ajatella, ettei se ole itsestään selvyys, vaan me nykyajan ihmiset tarvitsemme oikeasti vieläkin lastenpsykiatria kertomaan tämän meille ääneen. Silti uskon jokaisen tietävän sen sydämessään. Ihan omasta kokemuksestamme. Ja toisaalta toisinaan sitä itsekin syyllistyy siihen, että lähettää lapsen sinne huoneeseensa yksin miettimään ja kokoamaan itseään, vaikka hedelmällisempää voisi olla syliinottaminen ja rauhoitteleminen. 

Jos kiukuttaa, johtuu se hallinan tunteen menettämisestä suhteessa siihen, mitä olemme tekemässä tai ettemme mielestämme pysty tarpeeksi vaikuttamaan siihen, mitä meitä ympäröivässä todellisuudessa tapahtuu. Vaikka haluaisimme vaikuttaa. Olimme sitten lapsia tai aikuisia, toimii se ihan samalla tavalla. 

Yleensä kiukku on sitä suurempi, mitä omakohtaisemmasta asiasta on kyse. Jos itselleen on rehellinen huomaa, että kiukkua nostattaa erityisesti se, kun tajuaa, ettei omat taidot tai voimat riitä asian korjaamiseksi. Ja aivan kaikista pahinta on se, että tajuamme tehneemme itse selkeän virheen. Silloin iskee megakiukku, raivoksikin tuota kai voisi kutsua. Ja voi, kuinka mielellään sen syyn siirtäisi itsensä ulkopuolelle! 

Mitä sitten haluaisimme sillä hetkellä, kun kiukku on suurin? Vaikkei sitä yleensä osaa sanoiksi pukeakaan ja pyytää suoraan, uskon vahvasti, että suurin osa meistä haluaisi jonkun toisen ihmisen läheisyyttä, lohtua, syliä. Tunnetta siitä, että kelpaan, vaikkei tämä asia nyt sujukkaan. Turvaa. Tietoa, että yhdessä tästä selvitään. Tukea. Ainakin minulla se toimii näin.  Toki välillä tuntuu siltä, että on hyvä saada olla hetki yksin. Mutta silloin se on oma valinta, ei toisten määräämä rangaistus. 



lauantai 22. helmikuuta 2014

Loman aloitus


Lapsilla alkoi loma. Sen kunniaksi pidettiin lättykestit ja käytiin rannassa. 



Osmankäämit saivat kyytiä, kun muksut keksivät leikkiä niiden kukinnoilla. 


Napakassa tuulessa ajatukset tuulettuivat ja siirtyivät lomavaihteelle. 


Minulla alkaa tänään neljän yön työputki, mutta sitten vietämme loppuviikon vapaata koko perhe. 

(Kuvat otettu puhelimella illan hämärtyessä.)

Tallipihan kahvila

Viime sunnuntain kätköilyreissulla kävimme Veeran kanssa nautiskelemassa päiväkahvit ja -teet Tallinpihan tunnelmallisessa kahvilassa. Kiva paikka mennä yksin, kaksin tai vaikka isommallakin porukalla. 



Omalta lautaseltani löytyi herkullista banaani-suklaakakkua, kermavaahdon kera. Haudutettua rooibosta palanpainikkeena kupissa. 


Veera nautiskeli kahvinsa kanssa mehevää porkkanakakkua. 

perjantai 21. helmikuuta 2014

Lisää pöllöilyä



Koukussa kortteihin leimailuhaasteessa aiheena tällä kertaa viileät värit. Osallistuin mukaan viileällä pöllökortilla.


torstai 13. helmikuuta 2014

Ruskeasävyistä vintagea ystävänpäivän kunniaksi


Askartelutaivaan vintagehaasteessa aiheena ystävälle - ruskean sävyisenä.  Sehän vaan passas mulle. 

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Ei pöllömpi kortti


Koukussa kortteihin haastessa #136 aiheena: Ei pöllömpää. Kerrankin mun pienestä leimasinvarastosta löytyy soppeli leimasin aiheeseen. 

tiistai 11. helmikuuta 2014

P*skarteluhaaste # 219


Ensimmäinen "oma nuori" tuli täysi-ikäiseksi ja muutti omaan kotiin. Tein häntä ajatellen kortin P*skiksen haasteeseen, jossa aiheena puukuvio. Sattui sopivasti olemaan sellainen kätköissä kerrostalon muotoisena.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Aaaarrrrggg

Työyön jälkeinen tila, kun en pääse nukkumaa, koska olen ipanoiden kanssa kolmin. Flunssa puskee päälle, sopivasti tulevien vapaiden kunniaksi. Ketutuksen määrä kasvaa samassa suhteessa nenästä vuotavan nesteen määrän kanssa. 

Kuva ei oikeastaan liity tähän mitenkään, mutta bongasimme Veeran kanssa keskiviikkona jäteauton kyljestä lauseen, joka on niin totta. 


lauantai 8. helmikuuta 2014

Koiralle pipo


Työkaverin koiran korvat eivät pidä kovasta pakkasesta. Ne halkeilee helposti ja paraneminen vie kauan. Niinpä minä lupauduin tekemään hänelle hatun koiraa varten. 


Joku toinen oli tehnyt vastaavan ja laittanut kuvan nettiin. Ohjetta ei ollut, mutta yritin laskea kuvasta "noinlukuja". Sovittamaankaan en päässyt kesken työn, joten pään päälle jäi vähän väljää, mutta ajanee asiansa. 



keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Silpusta ystävälle Villakeijun kortteiluhaasteeseen 2/2014



Villakeijun helmikuun kortteiluhaasteessa aihe on seuraavanlainen: 
"Silpuista ja suikaleista, käyttämättä jääneistä tilpehööreistä" 

Niinpä tein ystävänpäiväkortin, jossa kuvana Promarkereiden käytön harjoitteluni alkupään tuotos. Kokeilin tässä väritystä ohuehkolle paperille. Yllättävän hyvä jälki tuli, mutta läpi värit toki menivät paperista. Paperin sivuun tulleet sotkut sai kätevästi piiloon suikaleiden alle, ja kuvasta kehkeytyi vielä varsin käyttökelpoinen. 


sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Banaanipannukakut



Pitihän minunkin kokeilla näitä kahden aineen ihmepannukakkuja, kun näistä on hypetetty ja vouhkattu netissä jo jonkin aikaa. 

Kysehän on siis ohjeesta, jossa on vain banaania ja kananmunaa. Banaani survotaan ja sekaan vatkataan kaksi munaa. Seosta pyöritetään monitoimikoneessa, tai vastaavassa, pari minuuttia, että munat saavat ilmaa sekaansa. Sitten paistetaan omavalintaisessa rasvassa pannulla. Itse paistoin oliiviöljyssä tavallisella teflonpannulla.  Ohjeesta tulee noin 8 pannukakkua. 


Alakuvassa ensimmäinen satsi, jonka yritin kääntää liian aikaisin. Ei kannata yrittää paistaa liian kuumalla, vaan pienentää vaföörit ja antaa rauhassa paistua. 

Pannukakut ovat ihan parhaita suoraan pannulta. Itse söin ne kevennetyn mustikkarahkan kera. ( 125 g rahkaa, 1 dl rasvatonta luonnonjogurttia, 1 tl vaniljasokeria ja 1 dl mustikoita.)