lauantai 6. joulukuuta 2014

6. joulukuuta 2014


Jouluuni kuuluvat itsetehdyt lahjat. Aina itsetehtyä antaessa hieman mietityttää, osaako saaja arvostaa lahjaa, kuten itse arvostan. Toisaalta nykyään lahjon vain pientä piiriä ja teen lahjat lähinnä tarpeeseen.  


Yksi kummitytöistäni osti tumman, petroolinsinisen takin ja kertoi jonkun toisen lähipiiristä tekevän hänelle turkoosit lapaset. Päädyimme siihen, että kudon hänelle joululahjaksi tuubihuivin. Hän sai valita mallin. Minä pyysin pätkän lankaa lapasista ja sen kanssa suunnistin lankakauppaan. 


Koska turkoosi oli todella kirkas, päädyin kirjavaan lankaan, josta löytyy niin petroolinsinistä kuin sitä turkoosiakin. Langassa on ohuempia ja paksumpia kohtia, joten se neulotaan 9-10 puikoilla joutuisasti. Tuubihuivin kului 3 kerää (yht. 300 g) lankaa. 

Ihastuin lankaan kovasti., mutta sitä ei ilmeisesti enää saa. Jos kummityttö ei pitäisikään väristä, ottaisin huivin ehdottomasti omaan käyttöön. Huivista tuli mukavan muhkea ja lämmin. 

Lahjojen itse tekeminen periytyy äidiltä. Äiti on aina tehnyt paljon käsitöitä ja hyvin moni joululahjakin oli äidin käsialaa. Nyt yritän siirtää epätoivon vimmalla perinnettä lapsille. Kummeille, mummeille ja ukeille keksitään aina jotain pientä itsetehtyä. Välillä saan porukan hyvin mukaan hommaan, toisinaan huomaan projektin olevan täysin omani. 

Enää 18 yötä jouluun!

Ei kommentteja: