sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Turvataidot, mitä ne on?

Tässä kevätkesällä törmäsin sellaiseen, että joku päivitteli, että miksi lapsia pitää pelotella ja ahdistaa liialla tiedolla liittyen seksuaalisuuteen. Tarkennettuna: Netistä oli löytynyt artikkeli, jossa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore muistutti vanhempia siitä, että kesän tullessa ja kouluikäisten lasten ollessa paljon ilman valvontaa, kun vanhemmat eivät ole vielä lomilla, on hyvä käydä lasten kanssaan läpi turvataitoja. Kertoa lapsille, että se osa kehoa, mikä jää uikkareiden alle, on yksityistä aluetta, eikä niihin tarvitse kenenkään antaa koskea ja se on hyvä muistaa myös leikeissä. Tätä kritisoitiin fb:ssa kovin sanoin ja päiviteltiin hysterian lietsomisena.

Itseäkin, kieltämättä, toisinaan kylmii ylipäätään se tiedon määrä, mikä lapsiin kaadetaan jo pienestä asti. Samat asiat, jotka itse opiskelin yläasteella, on ollut omille jälkeläisille päivän selvää jo varhaisessa vaiheessa ala-asteella. Mutta tiedän, että seksuaalisuus on asia, josta kannattaa opetella puhumaan lastensa kanssa luontevasti jo pienestä pitäen. 

Kannattaa miettiä, miten asioista voisi puhua kulloisessakin ikävaiheessa. Neutraalisti, ilman pelottelua, häpeää tai syyllistämistä asiana, joka kuuluu luonnollisena osana jokaisen ihmisen elämään tavalla tai toisella. Jos siirtää puhumisen hamaan tulevaisuuteen, voi olla varma, että se on myöhäistä silloin, kun siitä on pakko puhua. Uhmakas teini ei kuuntele järkipuhetta, mutta jos hän on jo pienestä pitäen oppinut kunnioittamaan itseään ja tuntee olevansa arvokas, ei hän kovin helposti lähde teininäkään mukaan mihinkään, joka häntä voisi vahingoittaa. 

Turvataitojen opettaminen lapsisille on ensiarvoisen tärkeää, koska vanhemmat eivät pysty olemaan koko ajan läsnä suojelemassa heitä. Ja jos seksuaalisuuteen liittyvistä asiosta on kotona puhuttu, on lapsenkin helppo puhua mieltä askarruttavista asioista vanhemmille, koska tietää, että heille voi puhua kaikesta mahdollisesta. 

Mitä turvataidot sitten ovat?

Ne ovat:
- Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudestaan.
- Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla houkuttelun tai erilaisissa 
kaltoinkohtelun tilanteissa.
- Oman tahdon ilmaisemista.
- Rajojen laittamista.
- Ei -sanan sanomista.
- Uhkaavasta tilanteesta pois lähtemistä.
- Olla suostumatta toisten loukkaaviin ja mitätöiviin määrittelyihin itsestä.
- Avun pyytämistä ja luotettavaan aikuiseen turvautumista

 (Kuva laitattu täältä.)

2 kommenttia:

Sude kirjoitti...

Minusta se on ihan hyvä että neuvotaan lasta, ettei tule niitä ikäviä tapauksia niin paljon. Onkohan ne lisääntyneet, vai oltiinko niistä vain hiljaa silloin minun lapsuudessani. Silloin vain sanottiin, että jos et ole kiltisti, niin namusetä tulee ja nappaa. Huhuh, oli siinäkin neuvo, syyllistettiin lapsi jo edeltäkäsin.
Seksuaalirikollisten lisäksi osaa lapsista joutuu neuvomaan muustakin. Meillä ainakin tyttöä oli vahdittava normaalia enemmän lapsuusaikana, ettei isä tai isän ystävät nappaa lasta jonnekin Turkin perukoille, niin kuin uhkasi. Hyvin selvittin kuitenkin ja nyt on niin iso tyttö, ettei sitä vie kuin rakkaus korkeintaan =)

Vilimarika kirjoitti...

Kylläpä tuota turvallisuutta on tullut opetettua omalle lapselleni sopivassa määrin. Juuri sitä, ettei keltään saa ottaa mitään, ellei kysy vanhemmilta lupaa. Tai ettei kenenkään mukaan saa mennä jne. Sit tuo nettimaailma on yksi vastaava paikka, josta on puhuttu. Pitää kertoa, jos on jotain tuhmaa, sopimatonta, tms. Tai jos joku "lapsikin" kyselee vaikkapa alastonkuvia tms.
Olen itse toiminut lasten ja nuorten parissa ja vapaa-ajallakin netissä kertoen juuri näistä netin vaaroista. Ollut se "turvallinen aikuinen" kaikkien muiden seassa. Olen nähnyt ja kuullut, törmännyt itsekin pedofiileihin netissä. Se ei ole huhuja eikä liiottelua. Pumpuliin ei tartte lapsia sulloa, mutta tietty opastus on paikallaan.