perjantai 31. elokuuta 2012

Pitsiunelmia


Kaapin perältä kaivelemani pitsit kokeilin kiinnittää kaksipuolisella teipillä.  


Kevyt pitsinauha näyttää pysyvän sillä hyvin. 


Voisihan sen kiinnittää ompelukoneellakin, jos konettakin ei tarvitsisi säilyttää kaapin perällä. Mutta koneen esiin kaivamisesta on sen verran suuri vaiva, että teippi saa luvan pitää. 

-Katja-



Neidin aikaansaannoksia



Pikkuneiti Nötterö-Nuhanenän tänään itse sommittelemat ja askartelemat kortit.





Miehille suunnattu


Tulee tehtyä usein kovin tyttömäisiä kortteja. Naisille voi niitäkin kortteja toki lähettää, koska luultavasti selaisten saaminen saattaa jopa tehdä olon hitusen nuorekkaammaksi. Mutta miehille suunnattuja kortteja voisi toteuttaa useammin. 

Tosimiehet tuskin ilahtuvat erityisemmin avaruusraketeista tai lentokoneista, saati aniliinin punaisista kukista taikka ruseteista. Tässä hieman tuotekehittelyn tuloksia miehisten korttien saralla. 

-Katja-




torstai 30. elokuuta 2012

Muuttopuuhiin


Lauantaina olen menossa auttamaan ystävää muutossa. Onnittelukotista tuli sekamelska, koska sitähän siellä taitaa olla vastassa. 

-Katja-


keskiviikko 29. elokuuta 2012

Silpusta sävellettyä


Ompelijalla ja askartelijalla on samankaltainen ongelma.




Jonka ratkaisemiseksi täytyy yrittää toimia jo aikaisessa vaiheessa.



Ommellessa syntyy tilkkuja. Askarrellessa paljon paperisilppua. 



Nuuka kun on, pienistäkin paloista saa näperrettyä hauskoja pakettikortteja.


Kuten tämän päivän pikaisessa askarteluhetkessä. 




Vaikka saisihan näidenkin värkkäämiseen menemään pitkänkin ajan.



Etenkin jos yrittäisi kohdistaa reijät oikealle kohdalleen. 



Mutta näillä mennään tänään. 




-Katja-










maanantai 27. elokuuta 2012

Vastapaino


Vastapainoksi vähän värikkäämpi kortti noiden edellisten seuraksi. 

-Katja-



Mustavalkoista


Toinen Tiimarista ostamani muistikirja oli mustavalkoharmaasävyinen.


Meni hetki värkätessä, että mitä niihin laittaisi. Ei meinannut ensin luovuus kukkia näissä väreissä. 


Mutta loppujen lopuksi oon ihan tyytyväinen. 


Ihailen aina toisten tekemiä kortteja, joissa on vaikka mitä sälää ja härpäkettä. Kuitenkin loppujen lopuksi tykkään tehdä itse aika yksinkertaisia. Ainakin vielä. 

Kaikissa näissä tämän postauksen korteissa oon käyttänyt korttipohjana kierrätettyä kartonkia postimyynnistä tilattujen vaatteiden pakkausmateriaaleista. 

-Katja-


lauantai 25. elokuuta 2012

Muistikirjan sivut




Tiimarista bongasin pikkuisia muistivihkoja, joissa oli kauniit kuva-aiheet, kivat leikkaukset ja jotka sopivat juurikin korttiaskarteluun. Materiaali on kohtuullisen paksua ja napakkaa paperia. 


Osassa sivuista oli viivastot. Ensin ajattelin, että ne sivut jää käyttämättä, mutta toisaalta noille viivoille voi taiteilla kulloistakin vastaanottajaa ajatellen sopivat toivotukset. 
Samasta paikasta ovat myös nuo irtokukat ja  valkoiset sydämet. 

-Katja-

perjantai 24. elokuuta 2012

Hataria askelia vintagehenkisyyden saralla


Otin ensiaskeleita vintagehenkisten korttien saralla. Poikalasta ajatellen tehty kortti ei onnistunut sitäkään vähää, mitä tyttökortit. Ruskea paperi on hieman ryppyistä luonnostaan, eikä sinervän värin levitys pikkuneliön kulmiin siitäkään syystä oikein onnistunut kunnolla. Muutenkin huono idea levittää ruskealle sinistä. Mutta onpa sekin nyt kokeiltu. 


Paperileikkurin terä repii vähän, pitäisi hankkia vaihtoterä. Kunnon kuvioleikkuriakin olen alkanut kaipaamaan, mutta toistaiseksi mennään näillä mitä on. 



-Katja-

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Korttiterapiaa



Tänään alkoi päivän mittaan pipo kiristämään vähän lisää normaalista kireydestään (töissä olis joku nuorista voinut asian ilmasta: "mitä sä oikein menkkaat siinä"), joten täytyi illalla ottaa korttiaskarteluterapia kehiin.


Ja koska pöllöjä on viime aikoina vilahdellut vähän siellä ja täällä, niin sillä linjalla sitten menin minäkin. Paitsi ettei näissä kaikissa kyllä ole pöllöjä. 

(Pahoittelen kahden alimman kuvan valotusta, mutta illan pimeinä hetkinä kun kuvasin, niin kattovaloa jouduin päälle laittamaan ja se kiilteli ikävästi lakatun pöydän kannesta.)

Yritin värkätä unisexejä, jotta sopisi poikainkin makuun. 


-Katja-

Työleiripäivä

( Kuva iPhonella otettu)

Tänään on tiedossa työleiripäivä. ( Lue väljästi: mun vapaapäivä). Ei auta mikään. Se kostautuu, kun jonain päivänä ajattelee, että ei viittis tänään, kerkeehän sitä. 

Nurmikko on odotellut leikkaajaansa jo aika monta päivää. Allergikon vaimona se kunnia lankeaa aina minulle. Mutta huonepölyallergikkoa meillä ei asu, joten siivoamisen kanssa on niin ja näin. Jättääkkö se ongelma odottamaan, että jonkun muunkin elämä häiriintyy, vai määrätäkkö/orjuuttaa joku osalliseksi ongelman ratkaisuun? Toisaalta pihalla on muutama epäkohta, jotka janoavat miehen kättä. 

Comsi comsa; orjapiiskurin leiman saan kuitenkin otsaani. Joten eikun piiskaamaan vaan!

-Katja-


sunnuntai 19. elokuuta 2012

Eilen, tänään, huomenna


Lättykestipäivä. Koska markkinalätyt jäi syömättä eilen. 


Pyykinkeräyspäivä. Koska pyykit jäi keräämättä eilen. 

( Kuvat iPhonella otettuja.)

Sadepäivä. Koska sade jäi satamatta eilen. 

Huomenna alkaa uusi viikko. Varmasti parempi kuin edeltäjänsä. Ilman katkenneita kaapeleita, rikkoutuneita ikkunoita tai valehtelemattomia valheita. Tuoden hyviä asioita. Huomenna. 


-Katja-


lauantai 18. elokuuta 2012

Keskiaikamarkkinat 2012
















En tiedä muusta seurueestani, mutta minä nautin niin ilmapiiristä kuin ohjelmanumeroista.

-Katja-

Ilon aiheita lauantaille


Tänään paistaa aurinko, mikä lupaa hyvää Keskiaikamarkkinoita ajatellen. Olen itse lähdössä sinne työn merkeissä, mutta kai tuo muukin perhe sinne suunnistaa, koska poika on vuoden odottanut lupaamaani ritarin kilpeä. Viime vuonna sai miekan. Ja nyt on Peltoritkin laittaa korville, ettei pyssyjen pauke pilaa pikkumiehen iloa. 
(Tällä kohtaa kyllä mietin, että onko järkeä viitaten eiliseen postaukseeni kiviin liittyen, mutta voihan sen kilven lainata jälkikasvun kavereille suojaksi.) 

Musta tuntuu, että oon syntynyt ihan väärälle aikakaudelle, koska nää markkinat sytyttää mut kyllä liekkeihin. Olen jopa alkanut miettiä aiheeseen sopivien kledujen ompelemista. Mutta se ajatus hautuu vielä. 

Toinen ilon aihe on se, että oon saanut uusia lukijoita. Tervetuloa kaikille Elämän pyörteisiin!

-Katja-


perjantai 17. elokuuta 2012

Ruuhkaviikkoa pitelee

( Kuvat iPhonella napattuja)

Tällä viikolla on taas sattunut ja tapahtunut. Niin hyviä kuin huonoja asioita. Ja kaiken kaikkiaan paljon. 

Hyvistä voisi tällä erää kertoa sen verran, että saatiin eilen viettää miehen kanssa aikaa kaksin.
Pääosin se aika kyllä kului autossa istuen, mutta sen verran hengähdettiin, että nautittiin pieni hetki Porvoon vanhan kaupungin kauneudesta ruokatauon yhteydessä. 

Lisäksi tapasin (saman reissun puitteissa, miehen hoitaessa asioitaan) pitkästä aikaa yhtä ystävääni pienen teehetken verran. Tälle ystävälle toivon taistelutahtoa, voimia ja uskoa tulevaisuuteen! 




Huonoista mainittakoon mm. kaivinkonemiehen katkaisemat sähkö- ja nettikaapelit meidän talossa. Naapuri rakentaa ulkorakennusta ja meillä täytyy sen vuoksi uusia sadevesikaivot ja putket. Siinä tiimellyksessä sitten kävi kämmi. Onneksi se ei ollut mun mies lapionsa kanssa! 

Sekä rikkoutunut kasvihuoneen ikkuna. Poika heitti kivellä kaveria, mutta heitti ohi. Mikähän mun kasvatuksessa on mennyt pieleen? 

 Mutta kuten sanottua, mikä ei tapa, se vahvistaa. Tähän uskoen toivotan kaikille mukavaa viikonloppua!

-Katja-


P.s. Hämeenlinnassa on keskiaikamarkkinat tänä viikonloppuna. Kannattaa tulla katsomaan, jos suinkin vaan pääsee!




maanantai 13. elokuuta 2012

Ottaa luontohon ja pistää vihaksi



Mulla ei ole tapana valehdella, rehellinen ja suoraselkäinen pohjalainen kun olen. Siitä syystä erityisesti pisti tänään vihaksi, kun näin vastapuolen epäilevän sanojani. 

Tein lapsille 15 päivän hoitosopimukset nyt elokuun alusta, koska työni on ilta- ja viikonloppupainotteista ja laskin, että näin ollen on mahdollista pitää lapsia enemmän kotona ja säästää hoitomaksuissakin

Noh, tänä aamuna hoitopaikasta olivat kyselleet mieheltä, että oliko lapset hoidossa viime tiistaina, koska heille on niin merkitty molempien osastojen vihkoihin, vaikka olimme ilmoittaneet, että olisivat kotona ja silloin menevät hoitopäivät yli tuon sallitun rajan.  

Lapset olivat kyseisenä päivänä kotona ja sanoin sen hoidossa kolmen hoitajan läsnäollessa lapsia hakiessani. Hoitotädit katsoivat toisaan "merkitsevästi" ja totesivat, että molempien vihkoihin oli kuitenkin merkitty, että olisivat olleet hoidossa. 

Mahtavaa, tästäkö se sota sitten alkaan? Hoidossa merkitään kirjoihin mitä sattuu ja vanhemmat leimataan valehtelijoiksi. Sitä ei sanottu ääneen, mutta tunsin sen nahoissani. Kyllä ottaa luontohon!
 
-Katja-