torstai 19. tammikuuta 2012

Sitä saa mitä tilaa


Ajattelinkohan taas loppuun saakka mitä toivoin? Ja tässä kohtaa tarkoitan lunta... 

No, ei lumen tulossa sinänsä vikaa ole, mutta pyöräteiden huono auraus on saanut tällä viikolla sapen kiehumaan. Tänään oli kaiken huipentuma, kun auraamaton väylä oli kuorrutettu ajotieltä viskautuneella lumella. Voin kertoa, että kotiin selvittyäni päätin jättää huomenna pyöräilyt (lue: pyörän työntäminen perä pitkällä ja naama punaisena kinoksessa) sikseen. 

Toinen ärsytyksen aihe on ollut jätteidemme kuljetuksesta vastaavan lafkan yksipuolinen päätös "ajovuorojen uudelleen järjestelyistä". Se tietenkin on täytynyt tehdä juuri joulun aikaa ja sopimatta asiakkaan kanssa/ilmoittamatta asiakkaalle. Että: hukkukaa jätteisiinne, köyhät... ja mehän hukutaan.

-Katja-

4 kommenttia:

PunainenTupa kirjoitti...

Helsingissä myös on paniikki, kun lunta tuli. Kerrostalojen pihat ja jalkakäytävät auraamatta. Kengät täyttyy lumesta.

Meillä suomessa ei osata varautua lumen tuloon.

Sude kirjoitti...

Niin meilläkin joutui jo pyörällä kulkemisen lopettamaan, kun se on paksussa lumessa niin hankalaa. Sen sijaan työnnän potkuria, sillä ruokakasseja en ala kyllä kantamaankaan :)

Irmastiina kirjoitti...

☺☺ mainio "purkaus" postaus ☺☺

Daisy kirjoitti...

"Hyötyliikuntaa" ;)
Tulee lapsuus mieleen. Asuin peltoaukean takana ja kuljin polkupyörällä. Minulla ei siis ole romanttista kuvaa "maalaismaisemasta". Tykkään lumesta silti. Ihme kyllä.
Mukavaa viikonloppua.