keskiviikko 7. joulukuuta 2011

7. joulukuuta

Ensimmäistä kertaa kokeiltiin tehdä piparitähdistä kuusi. Ohjeen otin vanhasta Pirkan jouluruokaliitteestä vuodelta -99. Esikoinen kertoi, että ohje oli ollut uudelleen lämmitettynä tämän vuoden vastaavassa.  


Ajateltiin tehdä pienempänä sellainen piparitalon pihamaallekin, jahka mökin rakennustalkoot ehtii. (Huomatkaa, muuten, kuusen takana kukkivat orkideat. Hassua, että ne innostuu loistamaan vuoden pimeimpänä aikana. )

-Katja-

4 kommenttia:

eve kirjoitti...

Mä oon aatellu tehä ton varmaan siitä vuodesta 1999 asti. Jokohan olis aika... :D

Petriina kirjoitti...

Kivalta näyttää ! Olen vain miettinyt sitä, että miten tuon syöminen onnistuu ?

Nenunen kirjoitti...

Voi kuinka hieno! Eihän tuota raaski syödä ollenkaan.

Pidin sitten toissa iltana paketti ruljanssin. Ei montaa pakettia, mut aikaa ja kärsivällisyyttä tarvittiin, kun en oo mikkään paketti mestari ja kaikki epämääräsen muotoiset tuotti harmaita hivuksia lissää. Samana iltana kirjottelin kortit, meni yölle ennen kuin homma oli valmis. Sitä kun jonkin asian saapi päähäsä, se on tehtävä just nyt ja tässä. Kun olisi ollut tässä viikonloppukin ihan sitä varten.

Edellisen postauksesi paketit on sieviä ja tuo kranssi on jänän näköinen, onko siinä korkkikorkkeja? Minä kun en ite osaa noita tehä, en oo ikuna edes kokeillu, eikä ole kyllä tarvikkeitakaan, tilasin yheltä työkaverilta joka tekee noita, jouluisan kranssin. Siitä sitten kun se tulee.

Joulukorttisit ovat oiva juttu, heijastimet heilumaan, suosittelen myös sydämestäni.

Katja kirjoitti...

Jos muksut ei kuusta järsi, niin sitten heitän sen "linnuille". Tosin ei se niin mahtihyvältä taida maistua, kun on monta viikkoa tuossa pölyyntymässä. Sama juttu piparitalon kanssa. Karkit siitä yleensä järsitään ja rauniot jää syömättä. Karkit tuntuu kelpaavan pölyisenäkin.
;O)