perjantai 2. joulukuuta 2011

2. joulukuuta



Kuulen unen läpi, kun tyttö käy vessassa. Aistin, että on vielä täysin yö, joten palaan takaisin uneen. Havahdun jossain vaiheessa, kun pojan huoneen ovi menee kiinni. Ajattelen, että onpas kiva, kun ei herättänyt äitiä vessareissulle ja käännän kylkeä. Muutaman sekunnin päästä olen täysin herillä. Pojan huoneesta kuuluu sipinää ja kiherrystä. Tartun kännykkään: 04:43. MITÄ IHMETTÄ?

Syöksyn vuoteesta ääntä kohti. Huoneessa on täydet valot päällä ja molemmat sankarit istuu pojan sängyllä käpilemässä joulukalentereita. Nopea palautus vuoteisiin ja valot pois. Itse kompuroin pimeässä lukiolaisen vaatekassiin. Könyän vessan kautta takaisin vuoteeseen ja yritän ajatella rentouttavia ajatuksia, että uni vielä tulisi. 

Tarhaan lähtiessä ei kalenterin avaamistieto nopeuta toimia enää tänään... liekö yökukkumisella osuutensa asiaan? Alan kohta kallistua norjalaistieteilijän kanssa samalle kannalle... 

-Katja-

2 kommenttia:

Irmastiina kirjoitti...

Voi ei...tietysti jännittänyt, mitä sieltä kalenterista löytyy...☺☺

mustakissa kirjoitti...

Kun tontut alkavat liikkua, se saa lapsetkin virkuiksi - ainakin yöaikaan:)