perjantai 3. kesäkuuta 2011

Tunnustan...



... että stressi aiheuttaa minussa kykenemättömyyttä miettiä mitä kannattaa suuhunsa laittaa.
Tai ehkä mietin, mutta en kykene vastustamaan kiusauksia ja stressaantuneena tulee mussutettua kaikkea mahdollista ja mahdotonta. 

Vaaka nimittäin on ollut armoton ja kertonut korutonta kieltä: joulun jälkeen lanteille on pesiytynyt viisi lisäkiloa. Ennen joulua oli tavoitteenani pikku hiljaa pudottaa kolme tiukassa ollutta ylimääräistä kiloa pois, mutta nyt edessä onkin kahdensan kilon urakka. 

Nyt, kun elämä taas alkaa jollain tapaa vähän helpottaa, on aika suunnata ajatuksia painonhallintaan. Enää ei ole mitään tekosyytä, minkä "livulla" voisin jatkaa tämän kevään linjoilla, vaan on tartuttava siihen nyt, ettei urakka kasva vielä vain lisää ja ala masentamaan mieltä. Jos en tee asialle mitään, niin vuodessa ehtii tulla vielä kymmenen kiloa lisää. 

Eli jos joku haluaa tsempata tai tulla mukaan ja saada minulta vastavuoroista tsemppausta, niin voi ilmoittautua allekirjoittaneelle.

-Katja-

2 kommenttia:

Nenunen kirjoitti...

Minun on pakko pittää kilot edes jossain hallinnassa, semmosen pari-kolme se heittelee. Ja ikä tuo oman lisäsä. Mikä siinä onkii, vaikka liikunta ja hommat on saman suuntasia, niin painoo tulee, ikälisää, siitä huolimati. Kait se sitten on, että aineen vaihdunta jotenkin hidastuu vanhemmiten?
Pakko siinä mielessä, että en voi oikein muutenkaan sietää kroppaani, en ole koskaan ollut sinut sen kanssa, niin jos ympärille tulee liikoja kiloja olisi vielä vaikeempaa tulla juttuun ittesä kanssa.
Ja kun olen armoton itselleni siinä suhteessa, etten tykkää antaa periksi, enkä myönää etten pysty pitämään itsekuria.
Ohops, sori, tästähän tuli itsetilitys, vaikka piti kirjoittaa Sinulle kannustava kommentti. Kiloja saapi helposti, mutta kuten tiedätkin, ne on vaikeempi karistella matkastaan. Ja kun on kesä ja juhlia ja kaikenlaisia herkku-houkutuksia. Mutta, mutta, silleen ajatellen, eikö niitä houkutuksia ole läpi vuoden? Noin vain selittää itselleen laihduttamisen epä onnistumisen. Sylillinen tsemppiä Sinulle!

Katja kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta! Mukava kuulla, ettei se muillakaan ole ihan helppo homma tuo painon kanssa painiminen. Itse olen todella huomannut jo aineenvaihdunnan hidastumisen ja toinen ongelma on sitten tunnesyöminen. Kun saan painon pysymään sopivissa lukemissa, olen itseeni suht tyytyväinen, mutta heti, kun hyllyvää alkaa ilmestyä lisääntyy myös tyytymättömyys. Nyt kesällä pyöräilen työmatkat, joten liikuntaakin tulee mukavasti... Talvi on se suurempi ongelma liikkumisen kannalta, kun aika tahtoo tehdä tepposet. Mutta toisaalta sitä aikaa on juuri siihen mihin sen haluaa riittävän...