keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Hermot menee…

…tähän sairastelemiseen ja lumisateeseen!  Aaarrggg! Toissayönä Yrjö palasi, liekö missään käynytkään välillä. Pikkumies tällä kertaa uhrina. Talon isomieskin on ollut vaihtelevasti viime viikosta asti vatsavaivoissa, joten sitkeää laatua on. Itse olen vielä selvinnyt ilman oireita, mutta olen jo varautunut, että sairastun vasta sitten, kun muut on kunnossa. Saavat passata mua oikein olan takaa sitten ja arvatkaa oonko hankala potilas? Amélie syö vasta tänään ensimmäistä kertaa hyvin tautinsa jälkeen, pyytää koko ajan lisää jotain. Ja hänen tauti oli akuutissa vaiheessa yli viikko sitten.


Ja toi lumi. En ehdi tehdä enää lumitöitä siinä tahdissa, missä pitäisi ja kelien lämpenemisen myötä se on käynyt paljon raskaammaksi, joten tuntuu aika turhauttavalta jyystää kertyneitä kerroksia irti, kun potilas kirkuu naama punaisena portaalla, että kaikki on huonosti. Kintaatkin on liian tiukalla… ( Tainnu kädet kasvaa kahdessa päivässä, kun ei toissa päivänä kinnannu yhtään.)





Eilen sain vähän tehtyä opparia, mutta tänään ihan turha luulla pystyvänsä keskittymään kahden yön huonojen unien jälkeen mihinkään järkevään. Täytyy toivoa, että huomenna olisi jo hoitokuntoisia lapsia talossa… Ja minä kun luulin, että täällä viikolla päästään normaaliin arkirutiiniin kiinni. Maanataina näytti jo lupaavalta, kun olin luennoillakin. ( Kudoin siinä sivussa yhdet sukat valmiiksi.) Ehkä ensi viikolla, tai ensi kuussa tai...


- Katja-

Ei kommentteja: