torstai 30. joulukuuta 2010

Junakakkusynttärit


Tapanina juhlittiin niitä 3- vuotissynttäreitä muutaman muksuvieraan ja kummien kanssa. Junakakusta tuli ehkä enemmän rekka, mutta täydestä meni.


Frööbelien tahdissa tanssahdeltiin  synttäritanssit porukalla.


Uusi vuosi ovella! Mukavia uuden vuoden illanistujaisia kaikille! Ja toivon kaikille tasapuolisesti menestystä siinä mihin ikinä ryhdyttekään ensi vuonna! Itselleni toivon sitkeyttä ja voimia viedä vuosi läpi kunnialla, saaden aikaan sen mitä pitäisi. Läheisille toivon kärsivällisyyttä ja kykyä nauttia hetkistä!
- Katja-

lauantai 25. joulukuuta 2010

Joulutunnelmia









Paukkupakkasista huolimatta mukavaa yhdessä oloa, ulkoilua, hyvää ruokaa ja juomaa sekä suklaata ( ihan liikaa).

- Katja -

perjantai 24. joulukuuta 2010

Tunnelmallista ja leppoisaa joulua!!!





Alkuviikon työkeikoista huolimatta päätin olla stressaamatta ja laitella joulua jaksamisen mukaan. Ja kuinkas ollakaan: Joulu tuli ihan yhtä varmasti kuin hirveän hössötyksenkin kanssa.

Vävypoikien joululahjoja neuloin vielä kaikissa sopivissa väleissä, missä olisin muutenkin kutimen esille ottanut. Tosin bussimatkat töihin hyödynsin myös. Joulupukki tuli nähtyä miehen työpaikalla. Se riitti tälle joululle. Sunnuntai-iltana leivoin taatelikakut itselle ja lahjaksi Amen ja Veeran avustuksella. Samalla tehtiin myös riisimurokarkkeja, joita Ame antoi kavereilleenkin joulumuistamiseksi. Tiistai-iltana vuorossa joululimppuja ja totesin taas kerran, että miksi sitä leipää ei tule tehtyä useammin. Helppo ja nopea tehdä, mutta aina sitä vaan kantaa kaupasta. Kai se on se, kun ei ole nykyään sitä leivinuunia… tai jotain. Tai ehkä sitä on elämässä niin paljon jotain muuta tällä hetkellä?

Aaton aattoon jäi kaupassa käyntiä, siivousta, ruuan valmistelua, kuusen sisään kantoa ja koristelua. Käväisipä Amen kummejakin glögillä. Parit lahjat laitoin vielä pakettiin. Ulkojouluvalojen piuha meni pakkasesta poikki. Kinkku muhi yön uunissa, perunalaatikot menivät nyt aamutuimiin kinkun tilalle. Joulupuuro porisee kattilassa, talo on täynnä lasten laulua, naurua ja ihania tuoksuja. Mitäpä sitä jouluaamulta voisi toivoa?

- Katja-

lauantai 18. joulukuuta 2010

Viinin maistelua ja vähän muutakin



Sisko toi viime sunnuntaina niistä omista rypäleistä tehtyä viiniä muutaman pullon maistiaisiksi. Yksi pullo jo avattiin. Luonnehtisin paremmaksi kuin viimevuotinen, ehdottomasti! Terästimme sillä myös glögiä, hyvin sulautui senkin joukkoon.



Kokosin viikolla piparitalon ja tietenkin poltin sormenikin siinä puuhassa. Koristelut ovat kovin kotoiset, vaikka kuinka päätin tänäkin vuonna petrata ja tehdä kauniimman kuin edellisinä vuosina. Kärsivällisyys loppuu aina kesken.



Tänään oli lasten muskareiden joulujuhlapäivä. Valjastin Lauran Sasun yleisöksi ja itse olin Amélien juhlassa, ne kun olivat yhtä aikaa. Kummallinen ujous iskee aina, kun saavat yleisöä. Ainakin ohjaajan mukaan kaikki osallistuu ja laulaa niin paljon kuin palkeista irtoaa silloin, kun ei ole katsojia.

Eilen siivoilin jo hieman suuremman siivon, ettei tarvitse aaton aattona kovin perusteellista siivoa tehdä. Jätän laatikoiden teon sinne, että saa sitten aattona tuoretta laatikkoa. Perunalaatikon paistan vasta aattoaamuna.

Naapurit olivat hakeneet eilen aivan mahdottoman suloisen labbiksen pennut. Hauvakuume nostaa päätään, vaan vielä täytyy pariksi vuodeksi sekin painaa taka-alalle. Ja naapureista puheen ollen, saatiin viime yönä karmaiseva herätys yhden aikaan. Luulin, että meille tulee joku ikkunasta sisään, mutta seinänaapurin isäntä (?) se siellä vaan yritti pyrkiä kotiinsa. Tosin kaikki muut talossa taisivat herätä ennen oven avaajaa. Näitä paritaloasumisen helmihetkiä taas…
- Katja-

tiistai 14. joulukuuta 2010

Sasu 14.12.2010 3 v!

Pikkumies katsoi normi aamupalaansa: “Mitä toi on? Missä mun kakku on?”


Laitoin aamulla pitkästä aikaa ripsiväriä. Autoin ulkovaatteita pojalle päälle, kun poika katsoi minua hymyillen ja sanoi: “Äiti, sulla on nätit silmät.”


Voi miten kaunista ulkona on, kun on lunta ja pakkasta!


- Katja-

perjantai 10. joulukuuta 2010

“Joululoma” alkoi

Harjoittelut ohi tältä vuodelta! Ensi vuonna, keväällä vasta, pääsee sitten “ihan tosi toimiin” eli terveydenhoitajan harjoittelut alkaa silloin. Nämä oli viimeiset saikkuharkat. Mutta harmillisesti opintopisteet on ihan hilkulla, että saisi aloittaa sairaanhoitajan sijaisuudet, muttei ihan täynnä kuitenkaan. Etenkin, kun tämä viimeinen viikko oli aika tapahtumarikas noin niin kuin ulkoisilta puitteiltaan. Tiistaina myöhästyin oikein kunnolla, kun ensin bussi, jolla olin lähdössä, meni aikataulusta 4 minuuttia etuajassa ohi. Olin laittamassa kenkiä, kun kuulin suhahduksen, mutta luulin auraksi, kun tiesin mitä kello oli. Turhaa sitten seisoskelin pysäkillä. Ei tullut bussia, ei. Seuraava auto, johon lopulta pääsin, hyytyi kilometrin päässä meiltä niin, että kuski räpläsi sitä yhden kymmenen minuuttia, että sai käyntiin ja matka jatkui. Olin lopulta 40 min myöhässä. Iltapäivällä olin vielä sössinyt osastolla käytettävän reissuvihkoni jonnekin, ilmeisesti jättänyt työpaidan taskuun ja heittänyt sitten pyykkipussiin, kun ei löytynyt keskiviikkoaamuna mistään.


Keskiviikkona kuulin ohjaajani murtaneen jalkansa lasketellessaan. Kävin viemässä hänelle toiselle osastolle arviointipaperit ja sovimme, että kirjoittaa arvioinnin, kun jaksaa ja lääkepöllyistään selviää. Torstaina olisi ollut varsinainen arviointi niin, että opettaja olisi ollut paikalla, mutta jäi nyt tällä kertaa tekemättä.


Keskiviikkoiltana olimme Amén jumpan joulunäytöksessä, jossa esiintyivät voimisteluseuran kaikki ryhmät. Ihan tuli vanhat ajat mieleen, kun Laura harrasti ja samoissa tunnelmissa katsomossa istuin. Koko ilta vierähti siellä ja lapset sai laittaa kotiin päästyä heti iltapalalle, pesuille ja nukkumaan. Muutenkin joka ilta on täytynyt sukkuloida autolla edes takaisin syystä tai toisesta.


Nyt täytyy tunnustaa, että on takki aika tyhjä, väsymys painaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Josko sitä saisi itsensä koottua viikonloppuna ja maanantaina jaksaisi taas pinnistää koulutehtävien pariin. Onneksi sunnuntaina isosisko piipahtaa käymään, että saadaan vähän laittaa maailmaa keskenämme uuteen uskoon. Ja kai sitä täytyy jotain jouluista puuhastella lasten kanssa, josko se auttaisi vähän rentoutumaan. Tänään sain muutaman joululahjaostoksen tehtyä. Sekin vähän jo piristi.
Pitäisi varmaan lähteä jo treffeille Nukku-Matin kanssa. (*Haukoutus*)
- Katja-

maanantai 6. joulukuuta 2010

6.12.2010

Lähdimme aamusta ulos tenavien kanssa. Pihaa kolattiin ja naapurin lapsia pyydettiin ulos. Lähdettiin lopulta porukalla luistelemaan.



Amé ei vielä oivaltanut luistelun perimmäistä olemusta, viimevuotiset opitkin tainneet unohtua asian tiimoilta, mutta Sasu yllätti. Lainasimme naapurin pikkumiehen harjoitusluistimia ja poika innostui hetimiten yrittämään itse eteenpäin ja pysyi yllättävän hyvin pystyssä. Ihana nähdä innostus toisen silmissä. Ei olisi malttanut vaihtaa kenkiä ollenkaan takaisin. Täytynee tehdä kirppiskierros, jos hänelle löytyisi luistimet. Tai puhua pukille, jos ei löydy.




Isänmaallisen lounaan jälkeen ( ranskiksia, kalapuikkoja ja nakkeja) leivottiin piparit perinteiseen tapaan. Piparitalon osat tehtiin odottamaan kokoajaansa.


Illan kruunaajaksi keittelin riisipuuroa ison kattilallisen, samalla sinivalkoisia kynttilöitä keittiön ikkunalla poltellen.
- Katja-

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

5.12.2010

Ihana viikonloppu ollut! Nähty ystäviä ja nautittu mukavista juttutuokioista. Ja ihan liikaa herkuista.

Itsenäisyyspäivän aatto, perinteinen piparitaikinan teko ilta. Huomenna saa lapset kaulita ja tehdä pipareita.

Amélie osaa lukea!


-Katja-

torstai 2. joulukuuta 2010

Joulukuu…

Miten nopsaan päivät luistaa läpi sormien, lapset avasivat jo kakkosluukut kalentereistaan!

Yksi etappi opiskelun osalta saavutettu: Uniklubi kokoontui eilen viimeistä kertaa! Nyt on enää raportin kirjoitus ja kokoaminen siitä edessä: sitten joskus, kun loppuu harjoittelu. Siitä puheen ollen tänään ja huomenna menen iltavuoroon.

Seuraavaksi aion tarkastaa piparireseptin ja sitten kaapit, mitä täytyy ostaa, että päästään taas itsenäisyyspäivä perinteisesti pipareita väsäämään. Muutenkin suunnittelen viikonlopun kauppalistan, kun odotamme vieraita Jyväskylän suunnalta. Huomenaamulla täytyy siivota ja lauantaina käydä kaupassa, että tohtii vieraat päästää sisälle. Yritän tässä uskotella itselleni, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Katsotaan miten sen toisen puolen huomenna käy.



Tonttu pieni, punaposki,
yöllä oven ripaan koski.
Painoi nenän akkunata vasten,
kurkki sisään unta lasten.




Joulua odotellen,
- Katja-