perjantai 8. lokakuuta 2010

Pieniä palasia

Ensimmäinen opinnäytetyöpalaveri ohjaavan opettajan kanssa takana. Sain uutta suuntaa ja vahvistusta. Vähän tuntuu uuvuttavalta ajatus sen eteenpäin viemisestä, mutta eiköhän se siitä. Maanantaina jatkan taas, viikonlopun annan asian muhia.

Paljon enemmän inspiroisi käsityöt. Niitä iltaisin olen nyt väsäillyt vastapainoksi kirjoittamiselle ja henkiselle työlle.


Tässä toinen lumihiutalemalli, jonka jo bongasin. Sitä ei ole vielä prässätty, mutta idea selvinnee. Ostin lisää lankaa useamman rullan, että on materiaalia, kun tekemisen meininki lyö päällensä. Edellistä mallia virkkasin jo kuusi. Näitä on kaksi valmiina. Tämä malli oli tosi nopea tehdä, kun ensimmäisen koekappaleen oli saanut kieli poskessa tehtyä. Pitänee alkaa kuljettamaan värkkejä aina käsilaukussa, että voi odotellessaan tekaista.


Ensimmäistä kertaa kokeilen pitsiä sukan varteen. Yllättävän muhkeaa tulee jäljestä. Kiva välillä jotain muutakin kuin pelkkää perusjoustinta. Pysyy mielenkiinto paremmin yllä. Mutta tätä tehdessä täytyy olla skarppina. 

Tuli muuten mieleeni, että takavuosina eräs tuttava kertoi liikennevaloissa nähneensä naapuriauton kuskin kutovan samalla, kun odotti valojen vaihtuvan. Olisi ollut kiva tietää, että kutoiko myös ajaessaan... 

- Katja-



1 kommentti:

oman onnen seppä kirjoitti...

Tiijä vaikka kutoi ajaessaankin, jotkuthan kutoo tv:tä katsoessa. Pehmoisen näköinen tulee tuosta sukan varresta. Siinä saa tosiaan olla ajatus matkassa tai kuvio menee sekasin. Tähti on myös oikein nätti.