keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Hermohan tässä meinaa taas mennä...

Nyt kyllä ärsyttää!

 Eikä muuten naurata tippaakaan! 

Mun kännykkäkamera päätti lopettaa tarkentamisen eli masiina menee takuu aikanaan NELJÄNNEN kerran huoltoon. Taidan alkaa vaatimaan uutta ja korvaavaa tuotetta tilalle. Lisäksi sapettaa tyttären liittymän vaihto minun nimiltäni hänelle itselleen. Siinäkin oli jos jonkinlaista propleemaa...Niin että Sonerakaupan setä: VAPISE, OLEN TULOSSA!

Lisäksi talossa on mies, joka on hermoillut jo vuorokauden huomista viisaudenhampaan poistoaan. Aamulla, kun yövuoron jälkeen yritin nukkua ja hän alkoi avautua siitä, miten turha kyseinen operaatio hänen kohdallaan on, kun ei ole mitään oireita, ei  minua taaskaan hymyilyttänyt... Sinänsä aika yllättävää vai mitä? (Täytyy aamulla lähteä omakätisesti varmistamaan, ettei hän tee ohareita vaan päätyy "virolaistyttären" hellään huomaan.)

Ja ettei purnaaminen lopu kesken, niin pakko vielä sanoa sekin, että en pidä siitä, että ihmiset tupakoivat niin, että eivät huomioi kanssaihmisiään. Vai onko se oikeasti liikaa vaadittu? En pyydä lopettamaan itsensä myrkyttämistä, en toki, paikkaa tuolle projektille voisi kyllä silti miettiä.  Ei sillä, että itsekään täydellinen olisin, mutta tupakan kanssa en ketään kuitenkaan terrorisoi.

Oli  muuten viime viikonlopun aikana käynyt jonkun kissakin pissimässä meidän terassille...

Ehkä tämä tästä vielä joskus iloksi muuttuu... Pitäisi ehkä kokeilla hyvinnukuttua yötä, jos siitä olisi apua.


Tästä on kyllä vähän apua... eikä ole vielä tarkennuskaan rikki.

Ei kommentteja: