keskiviikko 11. elokuuta 2010

Pieni irroittautuminen arjesta

Sain nauttia vuorokauden entisen opiskelukaverin ja hänen lapsensa vierailusta. Oli ihana saada ystävä kylään, jutustella, saunoa ja nautiskella pari lasia viiniä yhdessä. Lapsilla oli pääosin mukavaa leikkiä keskenään, tosin muutaman esineiden omistuskiistan erotuomareina me aikuiset olimme tarpeen. 

Eilen kävimme kierroksen parilla lähikirpparilla ja tänään teimme pikaisen kotiseutukierroksen, eli näytin tärkeimmät nähtävyydet.Ajoimme autolla kaupungin halki, kävimme katsastamassa linnan ja sitten ajoimme Aulangolle. Siellä kiipesimme näkötorniin koko porukka. Olen aina intoa piukassa  kiipeämässä sinne, mutta kun huippu lähestyy, alan empiä. Näköala tasanteella Sasu aikoi innoissaan juosta katsomaan maisemia, mutta minulle iski paniikki, kun yritin pidellä häntä aisoissa ja lähdimme alas lähes saman tien oman mielenrauhani nimessä. 


Amélie ja Sasu Aulangon näkötornin juurella maisemia ihastelemassa.



Näkötorniin kiipeämisen jälkeen maistui jätskit tornikahvilassa. Sasu jännitti kovasti, että pysyykö kapealla penkillä, joka oli mitoitettu suurelle aikuiselle eikä lainkaan pienille lapsille. 




Pikkumies sai jo mehujäänsä. Amélie yrittää avata omaansa pöydän takana, mutta kuten ilmeestä näkee, hankalaa taitaa olla.



Jätskien jälkeen menimme syöttämään sorsia. 



Ystäväni piti poikaansa turvallisesti käsien ulottuvilla, ettei tarvinnut kalastella vilperiä sorsalammesta.




 Sorsat olivat kovin nälkäisä ja kesyjä. Pienimmät poikaset juoksentelivat jalkojen välistä pullan palojen perässä ja nappasivat varomattomalta syöttäjältä saaliin suoraan kädestä. 

Vapaapäivät menivät mukavasti toteen ja tuntuivat huomattavasti rentouttavammilta kuin normaalisti. Kyllä ne ystävät vaan ovat tämän elämän suola! Onneksi viikonloppuna saamme uuden satsin vieraita, eli uusi miniloma tiedossa. Sitä odotellen nyt nukkumaan ja huomenna iltavuoroon hyvillä mielin.



Ei kommentteja: