keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Vapaapäivän aamuna

Suunnitelma nukkua vapaapäivänä hyvin ja pitkään romuttui jo pikkutunneilla. Yökyöpeli puoliso kömpi vuoteeseen yhden aikaan. Seuraava herääminen oli vähän kolmen jälkeen, kun poika (2 ja ½ v) juoksi yhtäkkiä olohuoneeseen. Hänet täytyi ohjata takaisin vuoteeseen jatkamaan uniaan. Lopuksi luovutin kuuden jälkeen, kun heräsin katsomaan mitä kello on. Aurinko paistoi sälekaihtimien välistä, enkä saanut enää unta. Niinpä nousin ja kävin avaamassa kasvihuoneen oven. Samalla katselin puutarhassa, mitä muutoksia siellä vielä voisin tänä kesänä tehdä ja söin muutaman kourallisen punaherukoita, jotka alkavat kypsyä. 


Muutenkin on pää täynnä taas uudistuksia tai niiden suunnittelua. Esikoinen lähtee opiskelemaan Tampereelle ja muutto näyttää aikaistuvan, joten pääsenkin vaihtelemaan huonejärjestystä täällä kotona aiemmin kuin olin ajatellut. Oikeastaan tosi hyvä asia, sillä ehdin tehdä vaihdot jo ennen kuin opinnot taas alkavat. Taidan samalla saada taas pitkästä aikaa itselleni oman työhuoneen ainakin hetkeksi. Pienet eivät onneksi vielä osaa vaatia itselleen omia huoneita. Tosin omat huoneet helpottaisivat nukkumaan menoa iltaisin, mutta ei auta. Äitin täytyy olla välillä itsekäs. Etenkin, kun edessä on opinnäytetyön tekeminen. 


Talokuumekin olisi armoton, mutta meidän kriteereillä olevaa taloa, jonka saisi kohtuulliseen hintaan, on mahdotonta löytää, joten tässä sitä vielä kärvistellään kai ainakin seuraavat kaksi vuotta, minkä opinnot kestää. 


Puhelin on edelleen huollossa ja siltä osin orpo olo jatkuu... 



Ei kommentteja: